Tempo on se Aika jota etsimme

Hei, kaikki! Siitä on kauan Aika, kun viimeksi kirjoitin, ja on aihe Aika, joka haluan kertoa. Aika, jota meillä ei joskus ole tai on vaikea järjestää.

Voimme kuvitella, että äidin elämä voi olla hyvin kiirettä, huolehtien syntyneestä vauvasta ja samalla koko kotityöstä. Mutta tiedän, että täällä Suomessa kulttuuri on erilainen kuin muiden maat ja kulttuuri, mutta Brasiliassa on koti rouva edellekin, sanoimme ”Dona do lar” portugaliksi, ja minulle ei sovi enää, koti rouvaksi elämä.

Minulla on ollut vaikeuksia saada aikaa, työskennellä, opiskella, pidä itsestä huolta, hyvinvointia, elämäntapa, huolehtien ystävyydestä, tämä kaikki vaatii aikaa, kristillinen elämä tarvitsee myös aika, se on koko konteksti. Jos jopa keväällä tarvitsee omaa aikaa, että voi kukkia. Raamatussa sanoo, että elämällä on aika kaikelle!

Kaikella on aikansa, ja taivaan alla on aikaa kaikkeen tarkoitukseen.

Aika on syntyä ja aika kuolla.

Aika on istuttaaja aika repiä istutus. Aika on surmataja aika parantaa.

Aika on purkaa ja aika rakentaa. Aika on itkeä ja aika nauraa.

Aika on valittaa ja aika hypellä. Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet.

Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä. Aika on etsiä ja aika kadottaa.

Aika on säilyttää ja aika viskata pois. Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen.

Aika on olla vaiti ja aika puhua.

Aika on rakastaa ja aika vihata.Aika on sodalla

ja aika rauhalla. Saarnaajan 3

Minä uskon että Jumala auttaa meitä jokaisen processi meidän elämässä, ja minä yritän nauttia tämän, processi. Tänään huomasin kuin kiirettä minä nyt elää, apua! Minulla ei ole aika yhtä tällä hetkellä, niin monien asioiden takia. Mitä opin tästä kaikesta? Tällä viikolla huomasin kysyväni itsestäni.

Opin, että en voi ohittaa vaiheita, joita elämä tarjoaa minulle, minun on ohjattava kaikki osat osittain ja että resilienssi on tärkeää tässä prosessissa. Olen huomannut, että dicipline on todella välttämätöntä, jotta voin toteuttaa, ja saada hyviä tuloksia.Kuurin, keskittyminen, sinnikkyyttä, on ollut olennainen elämässänija tietysti aina kiitollinen kaikesta, mitä Jumala on valmistanut minulle.

Oh meu Brasil!

Niin pitkän ajan jälkeen, lähden Brasiliaan, voi mikä ilo jakaa teidän kanssa! On niin ihana nähdä äitini ja isäni, koko perhe. Perheemme on hyviin suuri, minulla on kolme siskoa ja veli, ja monia veljenlapsi serkkuja, ja voin sanoa, etten tunne heitä kaikkia vielä, meidän on niin ison sukuja. Siellä on brasilialaiseni, koska haluan syödä paljon juustoleipää ja syödä äitini ruokaa.

Monet teistä tietävät, että asun täällä Suomessa pitkään aikaan, tunnen itseni suomalaiseksi, mutta en ole koskaan menettänyt alkuperääni. Matkaprosessin läpikäyminen on liian hyvä, mutta samalla se on outoa, koska tiedän, että kaipaan sitä täällä, kun olen siellä, ja kaipaan sitä siellä, kun olen täällä. Mutta se on elämää ja minä yritän nauttia jokaisen aikaa mitä Jumala on järjestänyt minulle ja aina kiitollinen!

Jumala siunausta!

T. Kellen