Pyhä vuosi 2025

Pyhä vuosi.. mistä on kyse. Muistan että vuonna 1975, ollessani 19-vuotias ja juuri tullut uskoon, puhuttiin Pyhästä vuodesta. En silloin, ymmärtänyt mistä oli kyse. Seuraavalla kerralla vuonna 2000, olin Roomassa työmatkalla ja jäin sinne vielä kahdeksi ylimääräiseksi päiväksi pyhiinvaelluksen merkeissä. Olin kollegani, tanskalaisen Aasen, kanssa ja olin selittänyt hänelle mistä oli kyse. Silloin Aase ei ollut kovin uskonnollinen, mutta hän oli juuri kokenut raskaan avioeron ja oli aika hukassa. Ehdotin hänelle, että menisimme Pietarinkirkkoon pyhän oven läpi ...se olikin varsinainen vaellus; jono kiemurteli lähes kahden kilometrin pituisena auringon paahteessa.  Eri maiden ihmiset ryhmissä rukoilivat äänekkäästi, lauloivat ja tanssivat jonon edetessä hitaasti mutta varmasti. Se oli melkein liika meille pohjoismaalaisille, mutta me halusimme kiihkeästi rukoilla Pietarin kirkossa ja suudella pyhää ovea. Kolmen ja puolen tunnin jonotuksen jälkeen olimme vihdoin oven kynnyksellä. Olin selittänyt Aaselle yhtä ja toista anteeksi saamisesta ja armosta, ja tämä luterilainen eronnut hukassa oleva nelikymppinen psykologi painoi otsansa ovea vasten koko sydämestään... ja yhtäkkiä väsymyksen, liikutuksen, armon kyyneleet valuivat tiiviinä virtana. Oltuamme jonkin hetken ovella (vartijat pakottivat etenemään) olimme yhtäkkiä Pietarinkirkon viileässä holvissa. Myöhemmin Aase kertoi, miten hän tuli silloin vakuuttuneeksi Jumalan läsnäolosta ja hänestä tuli harras kristitty Kööpenhaminassa.

Mitä Pyhä vuosi oikeastaan on? 

Tämä perinne juontaa juurensa useista lähteistä, ensinnäkin Raamatusta, erityisesti Vanhasta testamentista. Ajatus riemujuhlasta tulee Vanhan testamentin Kolmannesta Mooseksen kirjasta (3. Moos. 25:8-13). Tämän mukaan joka 50. vuosi israelilaiset viettivät riemujuhlaa. Se oli vapautumisen ja ilon vuosi, jolloin orjat vapautettiin, velat peruutettiin ja maat palautettiin alkuperäisille omistajilleen. Tämä vuosi nähtiin pyhänä aikana, jolloin maa lepää ja ihmiset omistautuivat Jumalalle ja perheelle.

Uuden testamentin ajatukset anteeksiannosta ja hengellisestä uudistumisesta, erityisesti Jeesuksen opetukset armosta ja anteeksiannosta, vaikuttivat kristinuskon käsitykseen riemuvuodesta.

Ensimmäisen virallisen juhlavuoden asetti paavi Bonifatius VIII vuonna 1300. Hän sai inspiraationsa seurattuaan pyhiinvaeltajien virtaa Roomaan vuonna 1299, koska he uskoivat, että kirkko antaisi suuren syntien anteeksiannon siirtymisen aikana uuden vuosisadan alkaessa. Vastatakseen tähän yleiseen odotukseen paavi julisti vuoden 1300 syntien anteeksisaamisen ja syntien anteeksisaamisen pyhäksi vuodeksi. Sitä ennen oli ollut 28 ja 29.8.1294 ns. "suuren anteeksiannon päivät", joita paavi Celestin V oli julistanut niille, jotka olivat pyhiinvaelluksella Santa-Maria-de Collemaggio  L'Aquilassa (Keski-Italiassa Atarnojoen vieressä).

Sittemmin perinne on kehittynyt ja muuttunut. Alun perin riemujuhlan piti tapahtua 100 vuoden välein, mutta vuonna 1475 paavi Sixtus IV:n johdolla juhlaa päätettiin viettää 25 vuoden välein. Tuolloin ihmiselämä oli suhteellisen lyhyt ja uudistuksen myötä jokaisella sukupolvella olisi mahdollisuus kokea ainakin yksi Pyhä vuosi. Vuosisatojen aikana juhlavuosiin on liitetty erityisiä käytäntöjä ja symboleja, kuten Pyhän oven avaaminen Pietarinkirkossa Roomassa, mikä symboloi uuden polun avautumista pelastukseen.

Vuosisatojen aikana juhlavuosi on kehittynyt ja vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Merkkipäivät ovat jättäneet pysyvän jäljen, ja niistä on tullut keskeisiä muodonmuutoksen ja henkisen ja sosiaalisen uudestisyntymisen hetkiä. Nämä juhlat ovat muokanneet historiaa ja merkinneet uskon ja uskonnollisten käytäntöjen kehitystä. Tänä päivänäkin juhlavuosi on syvän pohdinnan aikaa. Se kutsuu mietiskelyyn, sovintoon ja uudistumiseen tarjoten tauon modernin elämän hektisestä tahdista.

Juhlavuoden keskeisimmät ominaisuudet:

1. Ane: Yksi juhlavuoden merkittävimmistä piirteistä on uskoville tarjottu mahdollisuus saada täydellinen ane. Tämä ane on anteeksianto Jumalan edessä ajallisesta rangaistuksesta, joka kuuluu synneistä, joiden syyllisyys on jo pyyhitty pois ripin sakramentilla. Saadakseen tämän aneen uskovien on suoritettava tiettyjä hartauskäytäntöjä, kuten ripillä käyminen, messuun osallistuminen, paavin intentioiden puolesta rukoilu, tietyissä kirkoissa vierailu tai erilaisten armotekojen suorittaminen.

 2. Pyhän oven avaaminen: Roomassa juhlavuosi alkaa paavin avatessa Pietarinkirkon Pyhän oven. Tämä ovi on yleensä sinetöity ja avataan vain juhlavuosina. Pyhän oven ylittäminen symboloi parannusta ja siirtymistä uuteen ja pyhempään elämään.

3. Kutsu kääntymykseen ja sovintoon: Juhlavuosi on aikaa, jolloin kirkko korostaa erityisesti kääntymystä, sovitusta ja katumusta. On aika pohtia Jumalan armoa ja pyrkiä lähentymään häntä.

4. Pyhiinvaellus: Perinteisesti juhlavuonna uskovia rohkaistaan ​​lähtemään pyhiinvaellusmatkalle, erityisesti Roomaan, saadakseen syvällisen hengellisen kokemuksen ja siten uskossa kasvua. Se on rukouksen, meditaation ja henkisen uudistumisen aikaa.

5. Erityiset teemat: Jokaisella juhlavuodella voi olla erityinen paavin määrittelemä teema, joka ohjaa vuoden pohdintoja ja toimintaa. Esimerkiksi juhlavuoden 2025 teemana on "Toivon pyhiinvaeltajat".

Vaiheet

24.12.2024 paavi avaa Pietarinkirkon Pyhän oven.

29.12.2024 paavi avaa Lateraanikirkon Pyhän oven. Pyhä Lateraanikirkko on itse asiassa paavin (eli Rooman piispan) oma katedraali, joka juhlii vihkimisen 1700 vuosipäivää 9.11.2024.

1.1.2025 (eli Neitsyt Maria Jumalan äitinä juhlapäivä) avataan Santa-Maria Maggiore-kirkon Pyhä ovi. 5.1.2025 avataan Pyhä Paavali Muurien ulkopuolella-kirkon Pyhä ovi.

28.12.2025 suljetaan muiden kuin Pietarinkirkon pyhät ovet

6.1.2026 Pyhä vuosi loppuu kun Pietarinkirkon Pyhä ovi suljetaan juhlallisesti.

Paavi toivoo, että jokaisessa hiippakunnassa järjestettäisiin 29.12.2024 erityinen pyhiinvaellus, joka kulkisi jostakin kirkosta kohti hiippakunnan tuomiokirkkoa ja siihen liittyvän pyhän messun aikana julistettaisiin Pyhän vuoden ehdot.

Monille voi olla liian kallista tai vaikea matkustaa Roomaan, mutta luultavasti piispamme Raimo julistaa muita keinoja, joilla pyhittää tätä erityistä vuotta. Itse olen todennäköisesti menossa lokakuussa, jolloin on Jumalalle vihittyjen ihmisten kokoontuminen. Voi hyvinkin olla että tämä jää minun viimeiseksi Pyhäksi vuodeksi, 25 vuoden päästä olisin 93 vuotias.