Rauha alkaa hymystä

Äiti Teresa sanoi: "Joka kerta kun hymyilet jollekin, se on rakkauden teko, lahja sille ihmiselle, kaunis asia. Rauha alkaa hymystä". Onko hymyileminen sinulle luontevaa? Luuletko, että voisit välittää rauhaa hymyilemällä? Miltä itsestäsi tuntuu kun vieras vastaantulija hymyilee ja tervehtii sinua?

Veljen tyttäreni on yksi niistä ihmisistä, joille  hymyileminen on hyvin luontevaa. Hän on aina hymyillyt paljon. Nyt nuorena aikuisena hänen kaunis hymynsä saa hänet ikään kuin säteilemään valoa ympärilleen. Itselleni hymyileminen ei ole yhtä helppoa, mutta Irlannissa ja Amerikassa olen omaksunut tavan hymyillä ja tervehtiä myös vieraita ihmisiä. Kun kaksi viikkoa sitten olin käymässä pienessä kotikaupungissani äitini luona, tervehdin vanhasta tottumuksestani vastaantulijoita. Ensin kukaan ei vastannut tähän eleeseeni. Loppuviikosta kuitenkin muutama kävelijä jo tervehti tai hymyili minulle takaisin. Mietin mitä tapahtuisi jos 10 kaupungin asukasta päättäisi hymyillä ja tervehtiä jokaista vastaantulijaa. Miten hymyilemisestä välittyvä positiivinen energia vaikuttaisi kaupunkiin? Alkaisiko yhä useampi asukas hymyilemään tai tervehtimään toisiaan?

Hymyileminen lähimmäisille on toisten huomioon ottamista. ”Sinä olet siinä, minä huomaan sinut”. Jokainen ihmiselämä on arvokas, ja voimme osoittaa sen tavalla, jolla kohtelemme ihmisiä. Ystävällisyys ja pienet huomaavaisuudet ovat tärkeitä, ja niistä kaikkein yksinkertaisin, mutta vaikuttavin ele on hymy. Hymyilemällä voimme osoittaa rakkautta toisia ihmisiä kohtaan. Voisiko hymyileminen ja toisten tervehtiminen olla yksi paastonajan lupauksista? Voisimmeko levittää rauhan siemeniä hymyilemällä enemmän tämän paaston aikana?

”A joyful heart makes a cheerful face.”

Proverbs 15:13.