Lahja

Lakota Amerikan intiaaneilla on perinne, jossa lahja täytyy antaa eteenpäin. He uskovat, että lahjasta tulee omistusesine eikä lahja jos sen pitää itsellään. Perinteen takana on viisaus, joka laittaa miettimään kaikkea, jonka olen saanut lahjana. Elämäni on lahja. Onko minun elämäni tarkoitettu vain minua itseäni varten? Vai onko myös elämän lahja tarkoitus antaa eteenpäin? Jos on, mitä se käytännössä tarkoittaa?

Johannes Paavali II puhui lahjan laista (The Law of the Gift). Hän sanoi: ”Ihminen ei voi täysin löytää itseään muuten kuin vilpittömässä oman itsensä antamisessa.” Meidät on luotu Jumalan kuvaksi, ja siksi meidät ihmiset on kutsuttu rakastamaan Hänen tavoin. Jumalallinen rakkaus on vilpitöntä ja täydellistä itsensä antamista sekä toiselle hyvää tahtomista pelkästään toisen vuoksi. Jumalan rakkaus näkyy Jeesuksessa.  Hänen elämänsä oli lahja meille. Kun teemme pieniä uhrauksia elämässämme, kun jaamme oman elämämme muiden ihmisten kanssa, imitoimme pienellä tavalla Jeesuksen elämää, joka antoi koko elämänsä meille jokaiselle. Meidät on siis kutsuttu jakamaan oma elämämme muiden ihmisten kanssa, ja elämän kaunis paradoksi on se, että löydämme itsemme täydellisesti juuri oman itsemme antamisen kautta.

Itselleni antaminen äitinä on aina ollut luontevaa, mutta muulla tavalla antaminen ja anteliaan hengen kasvattaminen on ollut minulle haastellisempaa. Irlannissa asuessamme ihailin aina irlantilaisten vaistoa auttamiseen. He auttoivat miettimättä ja kyselemättä, mutta aina niin, että se tuntui sopivalta ja avuliaalta. Täällä omassa seurakunnassamme ihailen ihmisten osaamista ja energisyyttä olla mukana monessa kirkon toiminnassa. Yksi nainen auttaa kirkon keittiössä, jossa laitetaan ja jaetaan ruokaa alueen kodittomille. Hän on mukana myös ryhmässä, joka tukee läheisensä menettäneitä seurakuntalaisia vierailemalla heidän luonaan ja tekemällä heille ruokaa. Yksi mies opettaa pyhäkoulua, lukee messussa ja vie Eukaristian vanhuksille ja sairaille, jotka eivät pääse messuun. Vuosien  varrella olen ymmärtänyt, että nämä ihmiset eivät välttämättä ole sen energisempiä tai osaavampia kuin minä, vaan he ovat paremmin sisäistäneet totuuden siitä, että meidän elämämme ei vain kuulu meille itsellemme. Meidät on kutsuttu laittamaan elämän lahja eteenpäin ja jakamaan aikamme, taitomme ja myös rahamme muiden ihmisten kanssa. Miten sitten voimme käytännössä kasvaa anteliaammaksi ja antaa elämän lahja eteenpäin?

Aika

Meillä nykyajan hmisillä on usein kiire. Tämä siitä huolimatta, että meillä on kaikenlaiset koneet helpottamassa arkielämää. Meillä ei tunnu olevan aikaa tai energiaa muuhun kuin omaan työhömme ja tavallisen arjen pyörittämiseen. Ylimääräistä aikaa on vaikea löytää, mutta silti saatamme viettää netissä monta tuntia päivässä. On hyvä kysyä itseltämme voisimmeko käyttää osan tuosta ajasta johonkin muuhun. Onko sinulla perheenjäsen, jota et ole tavannut pitkään aikaan? Onko naapurissasi yksinäinen vanhus, joka ilahtuisi viikoittaisesta soitosta tai tapaamisesta? Tai voisitko vaikka auttaa häntä käymällä kaupassa tai vaikka luomalla lumet hänen pihaltaan? Onko paikkakunnallasi vanhustentalo, vammaisten hoitokoti tai joku hyväntekeväisyysjärjestö, jonka toiminnassa voisit olla mukana? Entä tarvitseeko seurakuntasi apua toiminnassaan? Ehkä voit aluksi valita yhden asian ja tehdä siitä viikottaisen rutiinin.

Taidot

Vaikka osa meistä on epävarmoja taidoistaan, totuus on, että meille kaikille on annettu lahjoja. Usein tärkeää ei kuitenkaan ole kuinka hyviä olemme jossakin, vaan tärkeämpää on, että osallistumme ja autamme. Oletko miettinyt kuinka voisit käyttää taitojasi niin, että niistä olisi iloa ja apua toisille ihmisille? Jos olet musiikillisesti lahjakas, voisitko käydä ilahduttamassa vanhustentalon asukkaita musikkkiesityksellä, tai voisitko olla mukana vaikka kirkon kuorossa? Jos olet hyvä kielissä, voisitko auttaa maahanmuuttajia jollain tavalla? Tai ehkä voit olla mukana jossakin, jossa opit uuden taidon.

Raha

En tiedä mikä käytäntö Suomessa on, mutta täällä Amerikassa kristityt, jotka harjoittavat uskoaan antavat 10% kuukausituloistaan hyväntekeväisyyteen. Toiset aloittavat tämän käytännön heti ensimmäisestä palkastaan, ja toiset pääsevät tähän tavoitteeseen vähitellen vuosien kuluessa. Oletko miettinyt mitä hyväntekeväisyysjärjestöä haluaisit tukea säännöllisesti? Ehkä annat vain 10 euroa kuukaudessa, mutta säännöllisyys tekee lahjastasi tärkeän järjestölle. Katolinen Kirkko toimii seurakuntalaisten tuen avulla. Katoliset papit antavat köyhyyden lupauksen (vow of poverty) kun heidät vihitään papeiksi. Annatko rahallista tukea seurakunnallesi säännöllisesti? Voisitko lisätä tukeasi muutamalla eurolla tänä tulevana uutena vuotena?

Moni meistä antaa paljon työn ja perhe-elämän kautta. Näiden lisäksi on hyvä miettiä onko meillä mahdollisuus jakaa aikaamme, taitojamme ja omaisuuttamme säännöllisesti jollakin muulla tavalla. Mitä enemmän itse olen sisäistänyt Lahjan Lain ja sen, että minun on tarkoitus jakaa elämäni muiden kanssa, ja mitä enemmän olen yrittänyt harjoittaa tätä lakia käytännössä, sitä onnellisemmaksi olen tullut. Yhteys on hyvin selvä. Katseen siirtäminen omasta itsestäni muihin on ollut vapauttavaa. Olen myös ymmärtänyt tärkeän syyn omasta itsestään huolehtimiseen. ”Tyhjästä kupista ei voi kaataa” (You can’t pour from an empty cup) on sanonta, joka kertoo, että meidän täytyy pitää hyvää huolta itsestämme, jotta voimme antaa muille. Joulua odotellessamme muistakaamme siis, että elämämme on lahjoista suurin, ja siitä tulee lahja syvimmässä merkityksessään kun muistamme jakaa sen muiden ihmisten kanssa.